facebook

Tähtiin kirjoitettu. Kohtauksia Alma ja Toivo Kuulan elämästä.

VPK:n talo to 8.11. Käsikirjoitus Juhani Koivisto, ohjaus Merja Larivaara, lavastus Jani Uljas, puvustus Marjo Haapasalo, äänisuunnittelu Edvin Nurmela, tuotanto Saaristo-ooppera.

gabriel tule takaisin










 Säveltäjä Toivo Kuulan elämäntarinassa yhdistyy kuin sattumalta monta ihmeellisen dramaattista elementtiä: kohtalokas rakkaustarina kolmiodraamoineen, Suomen itsenäistymisen kamppailut, kansallisromantiikka ja liian nuorena menehtyminen kansallissodan sivumainingeissa. Kuulan tarina on ehdottomasti huomion arvoinen ja sisältää ainekset myös suuren mittakaavan produktioon.
 Tähtiin kirjoitettu ottaa näkökulmakseen Alman, Toivon pitkäaikaisen rakastetun ja lopulta vaimon, äänen. Kehyskertomus sijoittuu kevääseen 1918, kun Toivo on juuri kuollut traagisten tapahtumien seurauksena. Juoni koostuu Alman muistoista pariskunnan yhteiseltä taipaleelta. Mielenmaisemista nousevat Toivon säveltämät laulut, jotka Alma esityksessä tulkitsee.
 Marjukka Tepponen Alman roolissa on valovoimainen ja uskottava – jopa häikäisevä. Syvä sopraano soi salissa koko skaalalla kuiskauksista kansainvälisillä lavoilla valloittaneeseen voimaan. Ohjaaja on pitkän linjan näyttelijä Merja Larivaara, ja sen huomaa – lavatyöskentely on luontevaa ja huolellista. Tepponen taipuu monologista lauluun jouhevasti, mitä edesauttaa myös siirtymien päällekkäistäminen pianon alkusoittoja hyödyntämällä. Saaristo-ooppera satsaa selvästi sisällön laatuun, vaikka kolmannen sektorin tuotannon realiteetit saattavat olla rajalliset varsin vaatimattomasta käsiohjelmasta päätellen.
 Tepposen ja monipuolisen, teatterinkin saralla erittäin ansioituneen pianisti Jukka Nykäsen yhteistyö on, tietysti, saumatonta – liedit ovat todella nautittavia. Kokonaisuudesta jäivät mieleen erityisesti Sinipiika, impressionistinen Purjein kuutamolla sekä lopun värisyttävä Marjatan laulu.
 Näin syntyaikojensa kontekstiin tuotuina, ikään kuin puoliksi tarinassa sisällä ja puoliksi esitystilanteessa ilmentyvät laulut heräävät henkiin tavalla, joka ei ole mahdollista tavallisissa konserttiolosuhteissa. Ajanmukainen lavastus ja puvustus maadoittavat tarinaa aikaansa. Satunnaiset äänitehosteet tuntuvat hieman ennalta-arvattavilta, mikä sekin toisaalta sopii kokonaisuuden perinteiseen tyyliin.
 Vähäeleisyydessään teos tavoittaa olennaisen: rakastavaisten kaipauksen toistensa luo. Vaan minkälainen persoona Alma itse todella oli, entä Toivo? Dramaturgi Juhani Koivisto on kirjoittanut Kuulan elämäkerran, joka on ilmestynyt päivitettynä versiona tänä vuonna. Hänen tarinaan valitsemasa otteet Alman päiväkirjoista sekä Toivon kirjeistä valottavat hieman ainakin säveltäjän itsensä sielunmaisemaa. Piirtyy kuva palavasieluisesta, jopa fanaattisesta ja kontrolloivastakin miehestä, jonka mieltymyksiin Alma jostain syystä heittäytyi jopa sokeasti. Suhteen syvällisempää tulkintaa olisikin voinut toivoa. Nyt Alman osaksi jää, joskin varmaankin todenmukaisesti ja ajalle tyypillisesti, jonkinlainen ihailijan ja seurailijan rooli. Ja esityksen tehtäväksi jää ikään kuin rakkaustarinan runollinen raportointi pintaa syvemmälle ulottuvan tulkinnan sijasta.
 Esitys on yhtenäinen ja sujuva kokonaisuus, joka helposti lähestyttävänä sopii hyvin monenlaiselle yleisölle, myös Kuulan musiikkia ja klassista laulumusiikkia ensi kertaa kuuleville. Esitys on saavutettavaa taidetta, yleisötyötä – ja erittäin laadukas konserttikokemus. Kansantajuistaminenhan sopisi myös Toivo Kuulan agendaan.

Pauliina Rahiala (TS 9.11.2018)